Q10 tuli aikoinaan Suomeen reseptilääkkeenä - ”sydämen heikkouteen”

Ubikinoli on tehokas elimistön rappeutumista vastaan

Ubikinoni Q10 on vahva antioksidantti, jonka tuotanto maksassa on korkeimmillaan 20-vuotiaana. Yli nelikymppiselle on hyötyä ravintolisästä, joista tehokkain on Q10:n muoto ubikinolina. Ubikinoni muuntuu elimistössä ennen imeytymistään ubikinolista, mikä on sen aktiivinen muoto. Se hidastaa tehokkaasti ikääntymisen oireita.

Ubikinoli laskee kaikkien ikääntymisen aiheuttamien rappeutumissairauksien riskiä ja parantaa ikäihmisten elämänlaatua.

 

Ikääntyessä elimistömme Q10:n tuotanto heikkenee

Ubikinoni (koentsyymi Q10, CoQ10) on rasvaliukoinen, vitamiinin tapainen yhdiste, joka on läsnä kaikissa solukalvoissa ja suojaa niitä hapettumiselta. Se myös kierrättää E-vitamiinia ja estää verisuonien kalkkeutumista.

Ubikinoli on sen hapelle herkistetty, nopeasti vaikuttava muoto.   Se on voimakas antioksidantti ja se laskee hapetusstressiä ja elimistön matala-asteista tulehdusta, joiden arvioidaan olevan päätekijät rappeumasairauksien synnyssä. Yleensä ubikinonin vajausta ei helposti tunnista, koska lihasten ja sydämen heikkeneminen tapahtuu hitaasti.

Käytännössä kaikki yli 40-vuotiaat hyötyvät Q10-lisäyksestä ja huomaavat sen vaikutuksen.

Elimistö tuottaa Q10:ä maksassa, ja sen tuotanto on korkeimmillaan 20-vuotiaalla. Tuotanto vähenee iän myötä ja voi olla alle puolet tästä 60-vuotiaalla.

Statiinit ja lihaskivut – Q10-vajaus

Elimistön Q10:n omaan tuotantoon vaikuttavat iän myötä muutkin tekijät, kuten tietyt lääkitykset, voimakas urheilu, geneettiset häiriöt, korkea verensokeri ja varsinkin ikääntyminen.

Statiinit vähentävät Q10-tuotantoa voimakkaasti, koska niillä on yhteinen tuotantopolku maksassa. Kolesteroli laskee 30 prosenttia ja Q10 voi laskea jopa 40 prosenttia, jolloin lihaksille ei enää riitä energiaa, ja syntyy voimakkaita lihaskipuja. Ubikinoli on tarpeellista myös nuoremmille, jos elintavat ovat kuluttavia ja stressaavia tai jos harrastetaan voimakasta urheilua.

Ruoka-aineilla ei pysty korvaamaan

Ubikinonia on pieniä määriä monissa elintarvikkeissa ja erityisesti sisäelimissä (sydän, maksa ja munuaiset), lihassa, soijaöljyssä, sardiineissa, makrillissa ja maapähkinöissä.

Syömämme ruoka sisältää Q10:ä, mutta ikääntymisestä johtuvaa maksan tuotannon vähenemistä ei voi kompensoida Q10-pitoisilla ruoka-aineilla, koska emme mitenkään pysty syömään niitä tarpeeksi.

Jotta saisimme joka päivä noin 100 mg imeytyvää ubikinolia eli pelkistynyttä ubikinonia, meidän pitäisi päivittäin syödä yli 14 kg sardiineja tai 1,5 kg maapähkinöitä tai 20 pihviä tai 34 kananrintaa tai 50 kulhollista pinaattia tai 60 avokadoa tai 100 rkl rypsiöljyä tai 133 rkl oliiviöljyä. Suomessa voisi leikillisesti sanoa, että jos päivittäin syö paljon poron sydämiä, saattaa saada lähes tarpeeksi Q10:ä, koska sitä on eniten sydämessä ja varsinkin villin eläimen sydämessä...

Onko olemassa jokin minimimäärä, mikä ubikinolia tarvitaan?

Ubikinolin tarve on yksilöllinen ja riippuu terveydentilasta ja mahdollisista sairauksista ja

yleensä ylläpitoannos aikuisella on 50-100 mg päivässä ja vakavien sairauksien yhteydessä (sydänsairaudet, Alzheimer/Parkinson, CFS, vaikeat tulehdustilat) annos voi olla 200-300mg

Suomessa tarjolla olevat ubikinolikapselin vahvuudet ovat 30mg, 50mg ja 100mg.

Seleeniä tarvitaan kaveriksi ubikinonille

Pitkään on tiedetty, että ubikinoni eli Q10 tehostaa sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa. Kun myös tiedetään, että seleeni voimistaa Q10:n vaikutusta, ruotsalaiset tutkijat päättivät yhdistää nämä kaksi ainetta laajaan kaksoissokkotukimukseen. Tällä haluttiin selvittää, voidaanko päivittäisellä ubikinonin ja seleenin käytöllä vähentää sydän- ja verisuoniperäisiä kuolemia ja näin pidentää ikää.

Tulosten mukaan seleeni ja koentsyymi Q10 olivat vaarattomia ja suojasivat sydäntä sekä estivät sydämen vajaatoimintaa. Tuloksena oli merkitsevä 54-prosenttinen sydän- ja verenkiertosairauskuolemien väheneminen ja parantunut sydämen toiminta ultraäänitutkimuksella mitattuna. Myös sydämeen kohdistuva stressi väheni merkitsevästi mitattuna BNP-hormonin pitoisuutena.

Seleenin ja ubikinonin yhdistelmä tarjoaa siis merkittävän keinon vähentää sydänkuoleman riskiä ikääntyneillä ihmisillä.

Ubikinonisynteesiä eli ubikinonin muuntumista ubikinoliksi tehostaa yksi elimistömme 25 selenoentsyymistä, joten tarvitsemme seleeniä ravintolisänä ylläpitämään tätä synteesiä.

Saamme Suomessa muutenkin liian vähän seleeniä ravinnostamme, joten seleeniä kannattaa syödä ravintolisänä. Ubikinoli kuitenkin imeytyy suoraan, ilman muuntumissynteesiä, mutta tässä tapauksessa seleeni kierrättää ubikinolia ja siksi myös näiden yhdistelmä on hyödyllinen.

Seleeni on mineraali, jota ei saa tulla ravintoon liikaa eikä liian vähän. Parapähkinöissä seleeniä on paljon, ja siksi jatkuvasti saa syödä vain muutaman parapähkinän päivässä. Joka tapauksessa sekä ubikinonin että ubikinolin kanssa kannattaa yhdistää ravintolisänä seleeni, 100-200 mikrogrammaa (mcg) päivässä.  

Ubikinolin liikasaannin riskiä ei ole

Jos ottaa ubikinolia itsenäisesti, onko riski, että sitä saa liikaa? Q10:n turvallisuutta on tutkittu. Se ei aiheuta riskiä suurinakaan annoksina. Tutkimuksissa käytetyt suurimmat pitkäaikaiset annokset ovat olleet ubikinonilla 1500 mg ja ubikinolilla 300 mg. Jotkut ovat herkkiä jo kohtuullisille annoksille ja sen huomaa yleensä unettomuutena ja kehon levottomuutena, koska Q10 tuo huomattavasti lisää energiaa elimistöön, mikä on tietenkin hyvä käyttää lihasten käyttövoimana ulkoilemalla ja liikkumalla. Käytön voi aloittaa joko isommalla annoksella laskien sopivalta tuntuvaan tasoon tai lisäämällä annosta asteittain, kunnes se tuntuu sopivalta

  

Testin saa satasella

Julkisessa terveydenhoidossa Q10-määrityksiä ei tehdä rutiinisti, koska lääkärit tuntevat sen mekanismin ja merkityksen huonosti. Jos hoitava lääkäri tuntee Q10:n, pitoisuudet yleensä määritetään samalla, kun mitataan muutkin hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet tai jos selvitetään uupumusta tai sydämen toimintaa. Q10-mittauksen saa ilman lääkärin lähetettä omalla kustannuksella. Se maksaa esimerkiksi Cityterveyden laboratoriossa noin 95 euroa.

Ubikinonin vaikutus havaittiin jo 1958

Ubikinonin eli Q10-molekyylin havaitsi professori D.E.Green Wisconsinin yliopistosta vuonna 1957 selvittäessään mitokondrioiden toimintamekanismeja. Mitokondriot ovat elimistön pieniä "voimalaitoksia" ja niitä on kaikissa soluissamme, eniten lihassoluissa ja varsinkin sydänlihaksessa. Q10 on siis ehdottoman välttämätön elimistömme lihasten energia-aineenvaihdunnalle.

Amerikkalainen professori Karl Folkers eristi Q10:n ihmisen sydämestä vuonna 1958 ja selvitti sen rakenteen. Folkers ymmärsi heti Q10:n kliinisen merkityksen ihmisen terveydelle.

Samaan aikaan japanilainen kardiologian professori Yuichi Yamamura kehitti ensimmäisen kliinisen kokeen Q10:n vaikutuksen tutkimiseksi sydänsairailla ihmisillä. Q10 otettiin käyttöön Japanissa1970-luvun alussa ja sillä hoidettiin sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita.

Q10:n valmistusmenetelmät

Ensimmäisten Q10-valmisteiden raaka-aine 1970-luvulla saatiin eristämällä Q10 kalan maksasta, ja sitä valmistettiin USA:ssa. Samaan aikaan kehitettiin muita valmistus- mahdollisuuksia. Q10:ä voidaan valmistaa tupakkateollisuuden jätteistä sekä sokerista ja tärkkelyksestä bakteerien avulla. Japanilainen Kaneka kehitti menetelmän valmistaa Q10:ä hiivasta fermentoimalla. Sen markkinointi aloitettiin vuonna 1977. Kanekan menetelmällä hiivasta fermentoimalla valmistettu muoto vastaa parhaiten elimistön omaa Q10-tuotantoa. Muilla menetelmillä valmistetut versiot sisältävät elimistölle vieraita CIS-isomeerejä.

Fermentoimalla valmistettu Q10 imeytyy parhaiten elimistöön, sen hyötysyhde on ehdottomasti parhain. Q10:n vaikutus energian tuotantoon soluissa tunnustettiin ja englantilainen tohtori Peter Mitchell sai Nobelin palkinnon tästä vuonna 1978.

Q10 tuli markkinoille USA:ssa ja Euroopassa ravintolisänä vuonna 1990. Suomessa Q10 oli reseptilääke vielä 1990-luvulla ja indikaationa oli lääke "sydämen heikkouteen"

Ubikinoli on herkkä hapettumiselle

Ubikinoli on ubikinonin pelkistynyt muoto ja äärettömän herkkä hapettumiselle. Suurin ongelma oli kehittää valmistusmenetelmä, mikä sallii ubikinolin kapseloinnin ja sen pysymisen vahingoittumattomana riittävän kauan, jotta siitä voidaan tehdä kuluttajille käyttökelpoinen ja tehokas valmiste.

Ubikinoli on aina pakattu erityisiin pehmytgelatiinikapseleihin, jotka takaavat riittävän pitkäaikaisen säilyvyyden ja tehon. Kaneka on patentoinut ubikinolin valmistusprosessin ja myy ubikinolia valikoiduille ravintolisien valmistajille, jotka useimmiten ovat lääketehtaita.