Ubikinoli on tehokas
elimistön rappeutumista vastaan
Ubikinoni Q10 on vahva antioksidantti, jonka tuotanto
maksassa on korkeimmillaan 20-vuotiaana. Yli nelikymppiselle on hyötyä
ravintolisästä, joista tehokkain on Q10:n muoto ubikinolina. Ubikinoni muuntuu
elimistössä ennen imeytymistään ubikinolista, mikä on sen aktiivinen muoto. Se
hidastaa tehokkaasti ikääntymisen oireita.
Ubikinoli laskee kaikkien ikääntymisen aiheuttamien
rappeutumissairauksien riskiä ja parantaa ikäihmisten elämänlaatua.
Ikääntyessä
elimistömme Q10:n tuotanto heikkenee
Ubikinoni (koentsyymi Q10, CoQ10) on rasvaliukoinen,
vitamiinin tapainen yhdiste, joka on läsnä kaikissa solukalvoissa ja suojaa
niitä hapettumiselta. Se myös kierrättää E-vitamiinia ja estää verisuonien
kalkkeutumista.
Ubikinoli on sen hapelle herkistetty, nopeasti vaikuttava
muoto. Se on voimakas antioksidantti ja se laskee
hapetusstressiä ja elimistön matala-asteista tulehdusta, joiden arvioidaan
olevan päätekijät rappeumasairauksien synnyssä. Yleensä ubikinonin vajausta ei helposti tunnista, koska
lihasten ja sydämen heikkeneminen tapahtuu hitaasti.
Käytännössä kaikki yli 40-vuotiaat hyötyvät
Q10-lisäyksestä ja huomaavat sen vaikutuksen.
Elimistö tuottaa Q10:ä maksassa, ja sen tuotanto on
korkeimmillaan 20-vuotiaalla. Tuotanto vähenee iän myötä ja voi olla alle
puolet tästä 60-vuotiaalla.
Statiinit ja
lihaskivut – Q10-vajaus
Elimistön Q10:n omaan tuotantoon vaikuttavat iän myötä
muutkin tekijät, kuten tietyt lääkitykset, voimakas urheilu, geneettiset
häiriöt, korkea verensokeri ja varsinkin ikääntyminen.
Statiinit vähentävät Q10-tuotantoa voimakkaasti, koska
niillä on yhteinen tuotantopolku maksassa. Kolesteroli laskee 30 prosenttia ja
Q10 voi laskea jopa 40 prosenttia, jolloin lihaksille ei enää riitä energiaa,
ja syntyy voimakkaita lihaskipuja. Ubikinoli on tarpeellista myös nuoremmille, jos
elintavat ovat kuluttavia ja stressaavia tai jos harrastetaan voimakasta
urheilua.
Ruoka-aineilla ei
pysty korvaamaan
Ubikinonia on pieniä määriä monissa elintarvikkeissa ja
erityisesti sisäelimissä (sydän, maksa ja munuaiset), lihassa, soijaöljyssä,
sardiineissa, makrillissa ja maapähkinöissä.
Syömämme ruoka sisältää Q10:ä, mutta ikääntymisestä
johtuvaa maksan tuotannon vähenemistä ei voi kompensoida Q10-pitoisilla
ruoka-aineilla, koska emme mitenkään pysty syömään niitä tarpeeksi.
Jotta saisimme joka päivä noin 100 mg imeytyvää
ubikinolia eli pelkistynyttä ubikinonia, meidän pitäisi päivittäin syödä yli 14
kg sardiineja tai 1,5 kg maapähkinöitä tai 20 pihviä tai 34 kananrintaa tai 50
kulhollista pinaattia tai 60 avokadoa tai 100 rkl rypsiöljyä tai 133 rkl
oliiviöljyä. Suomessa voisi leikillisesti sanoa, että jos päivittäin
syö paljon poron sydämiä, saattaa saada lähes tarpeeksi Q10:ä, koska sitä on
eniten sydämessä ja varsinkin villin eläimen sydämessä...
Onko olemassa
jokin minimimäärä, mikä ubikinolia tarvitaan?
Ubikinolin tarve on yksilöllinen ja riippuu
terveydentilasta ja mahdollisista sairauksista ja
yleensä ylläpitoannos aikuisella on 50-100 mg päivässä
ja vakavien sairauksien yhteydessä (sydänsairaudet, Alzheimer/Parkinson, CFS,
vaikeat tulehdustilat) annos voi olla 200-300mg
Suomessa tarjolla olevat ubikinolikapselin vahvuudet ovat
30mg, 50mg ja 100mg.
Seleeniä tarvitaan kaveriksi
ubikinonille
Pitkään on tiedetty, että ubikinoni eli Q10 tehostaa
sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa. Kun myös tiedetään, että seleeni
voimistaa Q10:n vaikutusta, ruotsalaiset tutkijat päättivät yhdistää nämä kaksi
ainetta laajaan kaksoissokkotukimukseen. Tällä haluttiin selvittää, voidaanko
päivittäisellä ubikinonin ja seleenin käytöllä vähentää sydän- ja
verisuoniperäisiä kuolemia ja näin pidentää ikää.
Tulosten mukaan seleeni ja koentsyymi Q10 olivat
vaarattomia ja suojasivat sydäntä sekä estivät sydämen vajaatoimintaa.
Tuloksena oli merkitsevä 54-prosenttinen sydän- ja verenkiertosairauskuolemien
väheneminen ja parantunut sydämen toiminta ultraäänitutkimuksella mitattuna.
Myös sydämeen kohdistuva stressi väheni merkitsevästi mitattuna BNP-hormonin
pitoisuutena.
Seleenin ja ubikinonin yhdistelmä tarjoaa siis
merkittävän keinon vähentää sydänkuoleman riskiä ikääntyneillä ihmisillä.
Ubikinonisynteesiä eli ubikinonin muuntumista
ubikinoliksi tehostaa yksi elimistömme 25 selenoentsyymistä, joten tarvitsemme
seleeniä ravintolisänä ylläpitämään tätä synteesiä.
Saamme Suomessa muutenkin liian vähän seleeniä
ravinnostamme, joten seleeniä kannattaa syödä ravintolisänä. Ubikinoli kuitenkin imeytyy suoraan, ilman muuntumissynteesiä,
mutta tässä tapauksessa seleeni kierrättää ubikinolia ja siksi myös näiden yhdistelmä on
hyödyllinen.
Seleeni on mineraali, jota ei saa tulla ravintoon liikaa
eikä liian vähän. Parapähkinöissä seleeniä on paljon, ja siksi jatkuvasti saa
syödä vain muutaman parapähkinän päivässä. Joka tapauksessa sekä ubikinonin että ubikinolin kanssa
kannattaa yhdistää ravintolisänä seleeni, 100-200 mikrogrammaa (mcg) päivässä.
Ubikinolin
liikasaannin riskiä ei ole
Jos ottaa ubikinolia itsenäisesti, onko riski, että sitä
saa liikaa? Q10:n turvallisuutta on tutkittu. Se ei aiheuta riskiä
suurinakaan annoksina. Tutkimuksissa käytetyt suurimmat pitkäaikaiset annokset
ovat olleet ubikinonilla 1500 mg ja ubikinolilla 300 mg. Jotkut ovat herkkiä jo kohtuullisille annoksille ja sen
huomaa yleensä unettomuutena ja kehon levottomuutena, koska Q10 tuo
huomattavasti lisää energiaa elimistöön, mikä on tietenkin hyvä käyttää
lihasten käyttövoimana ulkoilemalla ja liikkumalla. Käytön voi aloittaa joko isommalla annoksella laskien
sopivalta tuntuvaan tasoon tai lisäämällä annosta asteittain, kunnes se tuntuu
sopivalta
Testin saa
satasella
Julkisessa terveydenhoidossa
Q10-määrityksiä ei tehdä rutiinisti, koska lääkärit tuntevat sen mekanismin ja
merkityksen huonosti. Jos hoitava lääkäri tuntee Q10:n, pitoisuudet yleensä
määritetään samalla, kun mitataan muutkin hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet
tai jos selvitetään uupumusta tai sydämen toimintaa. Q10-mittauksen saa ilman lääkärin lähetettä omalla
kustannuksella. Se maksaa esimerkiksi Cityterveyden laboratoriossa noin 95
euroa.
Ubikinonin
vaikutus havaittiin jo 1958
Ubikinonin eli Q10-molekyylin havaitsi professori
D.E.Green Wisconsinin yliopistosta vuonna 1957 selvittäessään mitokondrioiden
toimintamekanismeja. Mitokondriot ovat elimistön pieniä
"voimalaitoksia" ja niitä on kaikissa soluissamme, eniten lihassoluissa
ja varsinkin sydänlihaksessa. Q10 on siis ehdottoman välttämätön elimistömme
lihasten energia-aineenvaihdunnalle.
Amerikkalainen professori Karl Folkers eristi Q10:n
ihmisen sydämestä vuonna 1958 ja selvitti sen rakenteen. Folkers ymmärsi heti
Q10:n kliinisen merkityksen ihmisen terveydelle.
Samaan aikaan japanilainen kardiologian professori Yuichi
Yamamura kehitti ensimmäisen kliinisen kokeen Q10:n vaikutuksen tutkimiseksi
sydänsairailla ihmisillä. Q10 otettiin käyttöön Japanissa1970-luvun alussa ja sillä
hoidettiin sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita.
Q10:n
valmistusmenetelmät
Ensimmäisten Q10-valmisteiden raaka-aine 1970-luvulla saatiin
eristämällä Q10 kalan maksasta, ja sitä valmistettiin USA:ssa. Samaan aikaan kehitettiin muita valmistus- mahdollisuuksia.
Q10:ä voidaan valmistaa tupakkateollisuuden jätteistä sekä sokerista ja
tärkkelyksestä bakteerien avulla. Japanilainen Kaneka kehitti menetelmän valmistaa Q10:ä hiivasta
fermentoimalla. Sen markkinointi aloitettiin vuonna 1977. Kanekan menetelmällä
hiivasta fermentoimalla valmistettu muoto vastaa parhaiten elimistön omaa
Q10-tuotantoa. Muilla menetelmillä valmistetut versiot sisältävät elimistölle
vieraita CIS-isomeerejä.
Fermentoimalla valmistettu Q10 imeytyy parhaiten
elimistöön, sen hyötysyhde on ehdottomasti parhain. Q10:n vaikutus energian tuotantoon soluissa tunnustettiin
ja englantilainen tohtori Peter Mitchell sai Nobelin palkinnon tästä vuonna
1978.
Q10 tuli markkinoille USA:ssa ja Euroopassa ravintolisänä
vuonna 1990. Suomessa Q10 oli reseptilääke vielä 1990-luvulla ja
indikaationa oli lääke "sydämen heikkouteen"
Ubikinoli on herkkä
hapettumiselle
Ubikinoli on ubikinonin pelkistynyt muoto ja äärettömän
herkkä hapettumiselle. Suurin ongelma oli kehittää valmistusmenetelmä, mikä
sallii ubikinolin kapseloinnin ja sen pysymisen vahingoittumattomana riittävän
kauan, jotta siitä voidaan tehdä kuluttajille käyttökelpoinen ja tehokas
valmiste.
Ubikinoli on aina pakattu erityisiin
pehmytgelatiinikapseleihin, jotka takaavat riittävän pitkäaikaisen säilyvyyden
ja tehon. Kaneka on patentoinut ubikinolin valmistusprosessin ja myy ubikinolia valikoiduille ravintolisien valmistajille, jotka
useimmiten ovat lääketehtaita.